Homma paket(e)issa

30 vuorokautta vierähti Bremenin Core Repositoryssä, Marumin tiloissa nopeasti työn täyteisissä merkeissä. Tavoitteenamme oli saada tuossa ajassa käsiteltyä kaikki, viimesyksyisen IODP tutkimusmatkan aikana kairatut 1622.76 metriä sedimenttinäytteitä. Ja tavoitteessahan me onnistuimme. Onnistumisen takuumiehinä olivat Marumin hulppeat puitteet, hienot laboratoriot, hyvät järjestelyt ja tietysti saksalainen järjestelmällisyys. Kovan tavoitteen toteutumisen varmisti myös se, että meitä oli riittävän iso joukko, kriittinen massa, 31 tutkijaa 12 maasta. Tämän lisäksi työssä olivat mukana IODP:n 20 omaa tutkijaa, teknikkoa ja kuraattoria, sekä 16 paikallista opiskelijaa.

Opiskelijat Christin ja Lindan paleomagneettisten kuutionäytteiden puhdistushommissa. Kuva; Aarno Kotilainen@ECORD_IODP

Opiskelijat Christin ja Lindan paleomagneettisten kuutionäytteiden puhdistushommissa. Kuva; Aarno Kotilainen@ECORD_IODP

Sedimenttinäytepötköistä kerättiin yhteensä yli 30000 näytettä eri puolilla maailmaa tehtäviin tutkimuksiin. Näiden näytteiden parissa tulee tutkijajoukkomme tekemään ahkerasti töitä seuraavien parin kolmen vuoden ajan, ja luvassa on runsaasti uutta tutkimustietoa alueen ilmastohistoriasta, Itämeren altaan kehityshistoriasta sekä esimerkiksi siitä millaisia elämänmuotoja on syvällä Itämeren biosfäärissä.

IODP Baltic Sea Expedition 347 Onshore Science Party (OSP) ryhmäkuva - Bremen helmikuu 2014. Kuva: Volker Diekamp @ MARUM

IODP Baltic Sea Expedition 347 Onshore Science Party (OSP) ryhmäkuva – Bremen helmikuu 2014. Kuva: Volker Diekamp @ MARUM

Nyt on aika hengähtää hetken, ja sitten aloitetaan sedimenttinäytteiden varsinaiset tutkimukset. Aika näyttää, mitä salaisuuksia nuo syvyyksien arkistot haluavat meille paljastaa.

Halkaistu sedimenttipötkö numero 32H-2 odottamassa väriskannaukseen pääsyä. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Halkaistu sedimenttipötkö numero 32H-2 odottamassa väriskannaukseen pääsyä. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Kategoria(t): Matkalla | Kommentoi

Huhuu

IODP perinteisiin kuuluu tutkimusmatkan (ja OSP-osuuden) oman logon suunnittelu ja logon väripainanta t-paitoihin. Logon suunnittelusta järjestettiin tietysti suunnittelukilpailu, johon saimme lopulta kolme hienoa ehdotusta. Viimeisellä työviikolla järjestettiin sitten suljettu lippuäänestys. Ja tulos ei ollut mikään yllätys. Kilpailun voitti 45 äänellä (annetuista 57 äänestä) Itämeri-aiheinen pöllö-logo. Tuo sarvipöllö oli lentänyt, ja jäänyt meidän jokaisen matkalle osallistuneen sydämeen vierailtuaan Greatship Manishalla, kun olimme kairaamassa Landsortin syvänteellä. Pöllö viipyi aluksellamme vain muutaman päivän ja jatkoi sitten matkaansa. Nyt se kulkee mukanamme T-paidoissamme ympäri maailmaa.

IODP Expedition 347 ja Onshore Science Party logo. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

IODP Expedition 347 ja Onshore Science Party logo. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Kun kaikki näytteenkäsittelyt oli saatu Bremenissä tehtyä viimeisellä viikolla ja jäljellä oli vain raportin viimeistelyä, valtasi näytteenottolaboratorion hetkeksi väripainanta joukot t-paitoineen. Itse painantaoperaatioon osallistuivat homman hallitsevat henkilöt, meidän muiden ihastellessa vieressä. Lopputuloksena oli vino pino erivärisiä t-paitoja upean pöllö logon somistamina, joko paidan rintamuksessa tai takapuolella. Laboratorioon viritetyt pyykkinarut täyttyivät erivärisistä kuivumaan asetetuista paidoista. Näky oli upea. Ja tunnelma oli korkealla. Jotkut jopa intoutuivat vannomaan tatuoinnin nimeen. Tiedä häntä, somistaako jo jonkun tutkijajoukkomme jäsenen jotain ihon sopukkaa tuo ihanan suloinen pöllö. Huhuu.

Carol, Sophie, Anna ja Alex valmistautumassa logon painatukseen. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Carol, Sophie, Anna ja Alex valmistautumassa logon painatukseen. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Näytteenottolaboratorio t-paitojen kuivatushuoneena. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Näytteenottolaboratorio t-paitojen kuivatushuoneena. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Kategoria(t): Matkalla | 2 kommenttia

Tuoretta tietoa

Työpäivät laboratoriohommissa vierähtivät nopeasti, kaikilla riitti tekemistä yllin kyllin. Toisen Team Finland jäsenen, eli Outin tehtävä oli toimia täällä Bremenissä stratigrafisena korrelaattorina. Tämän lisäksi Outi teki myös sedimentologin hommia tarvittaessa sekä osallistui ahkerasti näytteenottoon, tekemistä kyllä riitti.

Piilevätutkijat Jonathan ja Elinor työnsä äärellä. Kuva: CarolCotterill©ECORD_IODP

Piilevätutkijat Jonathan ja Elinor työnsä äärellä. Kuva: CarolCotterill©ECORD_IODP

Vaikka työmme oli välillä aika kiireistäkin, niin se oli myös äärimmäisen mielenkiintoista, sillä nyt sitten viimein nähtiin mitä nuo syksyllä kairaamamme 1.6 km sedimenttipötköä piti sisällään. Yhtä mielenkiintoista ja kiehtovaa oli myös se, että heti kun näyteputket oli avattu, kävivät eri alojen tutkijat sedimenttinäytteiden kimppuun ja jo muutamassa päivässä meillä oli tuoretta tietoa mm. näytteiden kemiasta, paleomagneettisista ominaisuuksista, mikrofossiilikoostumuksesta. Ja jo muutaman päivän kuluttua kun näytepaikan näyteputket oli avattu ja esitutkittu, tutkijat kokoontuivat käytäväpalaveriin, jossa sitten ensimmäisen kerran kuultiin eri tutkijaryhmien alustavista tuloksista. Jännittävää 😉

Aamuvuorossa kuvatut sedimenttinäytteet (arkistokappaleet) odottavat kylmävarastoon siirtämistä. Pöydälle asetetuista näytteistä saa hyvän yleissilmäyksen tutkittaviin näytesarjoihin. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Aamuvuorossa kuvatut sedimenttinäytteet (arkistokappaleet) odottavat kylmävarastoon siirtämistä. Pöydälle asetetuista näytteistä saa hyvän yleissilmäyksen tutkittaviin näytesarjoihin. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Kategoria(t): Matkalla | Kommentoi

Kirjoitusta isolla K:lla

Työvuoromme oli jaettu tehokkaasti laboratorio- ja kirjoitusosuuteen. Joka päivä aamuvirkkuryhmällämme oli laboratoriotyöskentelyä aamusta iltapäivään. Eri työvuorot tapasivat joka iltapäivä työvuorojen vaihtuessa. Tuolloin käytiin läpi mitä työvuoron aikana oli tehty ja havaittu, ja josko työssä oli ilmennyt jotain hankaluuksia. Loppuiltapäivän tutkijajoukkomme ahersi sitten kirjoitushommissa omassa ”toimistossamme”.

Työvuorojen tapaaminen käytäväkokouksessa. Kuva: CarolCotterill@ECORD_IODP

Työvuorojen tapaaminen käytäväkokouksessa. Kuva: CarolCotterill@ECORD_IODP

Näyteputket avattiin samassa järjestyksessä kuin ne olivat tutkimusmatkan aikana kairattukin. Kun sedimenttiputkien avaus, kuvaukset, näytteenotto ja täällä tehtävät esitutkimukset olivat paikkakohtaisesti tehty, niistä piti viimeistellä raportti. Raportin piti olla valmis noin kolme vuorokautta sen jälkeen kun näytepaikan työt olivat tehty. Aika kiirettä saimme siis pitää koko ajan. Ja olihan niin tehtäväkin, sillä tavoite 1600 metriä sedimenttipötköjä kuukaudessa tarkoitti sitä, että noin 60 metriä sedimenttipötköjä oli käsiteltävä ja tutkittava päivittäin sekä niistä oli raportoitava.

Tutkijat raportointihommissa. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Tutkijat raportointihommissa. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Scientist's Office. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Scientist’s Office. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Kategoria(t): Matkalla | Kommentoi

Sedimenttiä liukuhihnalta (Ale)

Näyteputket oli jo tutkimusmatkalla sahattu 1.5 metriä pitkiksi pötköiksi. Mitä niille kaikille 1.6 kilometrille sedimenttipötköjä Bremenissä sitten tehtiin? Täällä ne sitten halkaistiin kahdeksi puolikkaaksi: työkappaleeksi ja arkistokappaleeksi.

Sedimenttipötkö halkaistavana. Kuva: Michael Kenzler©ECORD_IODP

Sedimenttipötkö halkaistavana. Kuva: Michael Kenzler©ECORD_IODP

Arkistokappale kiikutettiin heti halkaisuoperaation jälkeen suoraan valokuvattavaksi (line scanning) ja sen jälkeen sedimentologien työpöydälle. Sedimentologit kuvasivat näytesarjat/sedimentit visuaalisesti (mm. sedimentin koostumus, väri, rakenteet) ja kirjasivat kaikki havainnot tietojärjestelmään. Tämän jälkeen arkistokappale näyteputkesta kiikutettiin kylmävarastoon tuhansien ja taas tuhansien näyteputkien joukkoon, odottamaan sitä päivää kun joku innokas tutkija saattaisi sen taas päivänvaloon hetkeksi, uusien tutkimusten kohteeksi.

Sedimentologi Sandra kirjoittamassa havaintojaan sedimenttinäytteistä. Kuva: AarnoKotilainen@ECORD_IODP

Sedimentologi Sandra kirjoittamassa havaintojaan sedimenttinäytteistä. Kuva: AarnoKotilainen@ECORD_IODP

Työkappale kiikutettiin halkaistuna ensiksi värianalysointiin. Sedimentin pinta trimmattiin ja sen pinnalle asetettiiin väriskannausta varten elmukelmua muistuttava kalvo. Väriskannerin (color reflectance spectrophotometry) liukuhihnalle asetettu näyteputki ajettiin sitten skannerin läpi, ja valon heijastavuus sedimentistä saatiin mitattua automaattisesti. Kaikille tutkijoille oli annettu omat tehtävät ja minulle oli uskottu, yhdessä iltavuorossa olevan ranskalaisen kollegani Anne-Sophien kanssa, tästä väriskannauksesta vastaaminen.  Apuja saatiin tietysti tarvittaessa paikallisista ammattilaisilta. Väriskannauksen jälkeen näyteputki kiikutettiin viereiseen sedimenttilaboratorioon, jossa innokas tutkijajoukko kävi sedimentin kimppuun kuin muurahaislauma. Tarkkaan laaditun näytteenottosuunnitelman mukaisesti näyteputkista kaavittiin erikokoisia näytteitä, mitä erikoisimmilla vempaimilla. Näytteitä kerättiin jo täällä Bremenin kuukauden työrupeaman aikana tehtäviin tutkimuksiin sekä meidän kaikkien omiin post-cruise tutkimuksiin.

Sarah ja Andrea (etualalla) ottamassa näytteitä sedimenttipötköistä. Kuva: Michael Kenzler©ECORD_IODP

Sarah ja Andrea (etualalla) ottamassa näytteitä sedimenttipötköistä. Kuva: Michael Kenzler©ECORD_IODP

Kun halutut näytteet oli sedimenttipötköistä kaavittu, niin myös nämä työkappaleet sedimenttiputkista, tai siis jäljellä olevat rippeet niistä, päätyivät kylmävarastoon odottamaan taas joskus päivänvaloon pääsyä.

Kategoria(t): Matkalla | Kommentoi

1600 metrin pikataival (Ale)

Syksyn tutkimusmatkan aineistojen käsittely ja analysointi ovat alkaneet vauhdikkaasti täällä Bremenissä Saksassa. 22 tammikuuta 2014  kokoontuivat Itämeren syksyisen tutkimusmatkamme osallistujat ympäri maailmaa taas yhteen muutaman erossa vietetyn kuukauden jälkeen, nyt IODP sedimenttinäytevarastoon (Bremen Core Repository) Marumin tiloihin, Bremenin yliopistoon. Lisävahvistukseksi olimme saaneet uusiakin tutkijoita, niitä henkilöitä jotka eivät osallistuneet tutkimusmatkalle, mutta jotka tulevat tekemään tutkimustyötä samojen aineistojen parissa. Kaikkiaan meitä on yli 30 tutkijaa, kaukaisimmat Tasmaniasta ja Honolululta, Havaijilta. Kuukauden aikana meidän tehtävänä on avata kaikki tutkimusmatkalla kairatut 1600 metriä sedimenttipötköä, tehdä niiden kuvaukset ja alustavat tutkimukset, kerätä näytteitä tulevia laboratoriotutkimuksia varten sekä kirjoittaa alustavista tuloksista raportti.

 

1600 metriä Itämeren merenpohjaa kauniisti pötköissä Bremenin kairanäytevaraston kylmätiloissa. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

1600 metriä Itämeren merenpohjaa kauniisti pötköissä Bremenin kairanäytevaraston kylmätiloissa. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Kuten laivalla, joukkiomme oli jaettu täälläkin kahteen työvuoroon, aamuvuoroon (klo 7:30–18:15) ja iltavuoroon (klo 11:45–22:30). Töitä tehdään nytkin joka päivä, myös viikonloppuisin. Meidän suomalaisten (Outi ja minä) kohtaloksi koitui aamuvuoroon joutuminen. Luvassa on siis aikaisia aamuherätyksiä, koska työpaikalle Marumiin, yliopiston kampusalueelle, piti ehtimän keskustan hotellistamme hyvissä ajoin ennen työvuoron alkua.

 

Näytteenkäsittelyn aikataulu. Kuukauden ajan olisi saatava käsiteltyä noin 60 metriä näytteitä vuorokaudessa. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Näytteenkäsittelyn aikataulu. Kuukauden ajan olisi saatava käsiteltyä noin 60 metriä näytteitä vuorokaudessa. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Oman suunnitelmani mukaisesti vuokrasin heti kaupunkiin saavuttuani polkupyörän, jolla joka aamu sujahtaisin mukavasti työpaikalle ja saisin samalla hyvän herätyksenkin. En voi millään muotoa kehua olevani aamuihminen, ja kaikki lain sallimat keinot onkin otettava käyttöön, jotta aamuvarhaisella olisi edes joku osa aivoista toimintakunnossa töiden alkaessa. Tiesimme jo etukäteen, että työrupeamastamme saattaisi tulla aika tiukka, mutta sitä miten kiireisiä näistä ensimmäisten työviikkojen päivistä onkaan kehkeytynyt, emme kyllä osanneet aavistaa. Ehkä siitä antaa aavistuksen sekin, että blogin kirjoittamiseen tuntuu löytyvän edes vähän aikaa ja voimia vasta nyt.

Näytteenottoa sedimenttipötköistä. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Näytteenottoa sedimenttipötköistä. Kuva: Aarno Kotilainen©ECORD_IODP

Kategoria(t): Matkalla | Kommentoi

Kilometrejä mittarissa sekä pötköissä (Outi ja Ale)

Tutkimusmatka on takana ja olemme sopeutuneet normaaliin elämänrytmiin. Jälkikeikunnasta ja univeloistakin on päästy jo eroon. Pienen palautumistovin jälkeen voi nyt miettiä, mitä Expedition 347:stä jäi mieleen ja mitä tulevaisuudessa toivottavasti tapahtuu.
Ammatillisesti kokemus oli erinomainen. Tiiminä työskenteleminen, mahdollisuus keskustella eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja ”iloinen tieteellinen spekuloiminen” riemastuttivat jäyhiä suomalaisia. Innostunut ja rento tunnelma, mahtavat työkaverit ja ilo uuden löytämisestä sai jaksamaan kaksi kuukautta. Myös syväkairauksen tekninen puoli oli erittäin kiehtovaa. Miinuspuolelle menee oikeastaan vain retken kesto, kyllä viimeiset päivät laskettiin jo tunteja, milloin pääsee maihin ja kotiin.
Tutkimusmatkan aikana aineistoja eli sedimenttinäytesarjoja, siis niitä pötkylöitä, kerättiin merenpohjasta noin 1.5 kilometriä, yhteensä 8:lta eri tutkimuspisteeltä.
Loppuvuoden aikana hiotaan tutkimussuunnitelmaa ja tarkennettua näytteenottosuunnitelmaa. Ensi vuoden alussa päästään katsomaan ja tutkimaan tarkemmin mitä koko sedimenttikomeus sisällään pitää. Koko tutkimusprojektin kannalta tärkeää on saada sedimenttiyksiköille ikiä. Muuten aineistoa ei voida kunnolla kytkeä alueen jäätiköitymis- ja jään vetäytymishistoriaan. Aineistossa riittää pähkäiltävää varmasti pitkäksi aikaa. Kiinnostavia kysymyksiä ovat esimerkiksi mannerjäätikön vetäytymisdynamiikka ja Baltian jääjärveen liittyvät tapahtumat sekä muinaisen Itämeren ympäristöolot.
Kokoonnumme tutkimusmatkalle osallistuneiden tutkijoiden kanssa Bremenissä Saksassa tammi-helmikuussa 2014 järjestettävään työpajaan. Neljän viikon aikana nuo kaikki matkalla otetut sedimenttipötkylät avataan ja varsinaiset tutkimukset alkavat. Itämeren IODP-syväkairaustutkimusten etenemistä voitte seurata blogissamme ensi vuoden puolella.
The IODP Expedition 347 team. Kuva: Captain Nikhil Kanetkar©ECORD/IODP

The IODP Expedition 347 team. Kuva: Captain Nikhil Kanetkar©ECORD/IODP

Kategoria(t): Matkalla | Kommentoi