Hiekkakakkuja (Outi)

Viime yö oli viileä, kontin ovea piti laittaa vähän pienemmälle ja lämmityslaite päälle. Vastapainoksi auringonnousu oli hyvin kaunis. Nyt täysikuu näkyy taivaalla. Sää on toistaiseksi suosinut, vain muutamana päivänä jalkojen alla on lievästi keinahdellut. Kuuden IODP-reissun tutkimusmatkaajamme totesi ytimekkäästi: vasta kun ruoka ei pysy enää lautasilla vaan on pöydillä, keli on huono.

Yövuorolla on konsensus siitä, että geologeja on helppo ilahduttaa. Antakaa heille näyte, jota voi hypistellä, maistella, seuloa, katsoa mikroskoopin alla ja vielä tehdä siitä preparaatin. Konttimme on kaikunut ilonhuudahduksista: ”Tässä on vähemmän hiekka ja enemmän silttiä, tuossa on muuten huokoseläimen kuori.”, ”Miten hyvin lajittunutta hiekkaa tuossa pohjalla!”, ”Katsokaa, onko tämä rae glaukoniittia? Ja tuolla on luunpala, kenties kalan selkänikama!”. Kaiken kohkaamisen tarkoitus on kerätä tietoa siitä, millaisissa olosuhteissa ylös nostettu kerrostuma on syntynyt. Muutokset ja rajapinnat kiinnostavat kaikkia: jos geokemistin huokosvesinäytteistä mittaamat pH-arvot muuttuvat jyrkästi, näkyykö itse sedimentissä vastaavalla kohdalla muutosta? Entäpä mitatuissa tiheys- tai suskeptibiliteettiarvoissa? Vähän kuin kasaisi palapeliä, tosin mukana on palasia useammasta eri kuva-aiheista.

Image

Yötunnelmaa laivalla. Kuva:IODP/Outi Hyttinen

Image

Kuraattori, geokemisti ja koorit. Kuva:IODP/Outi Hyttinen

Image

Huokosvesinäytteenottoa sedimentistä. Kuva:IODP/Outi Hyttinen

Kategoria(t): Matkalla. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s