Pieniä ystäviä

Minusta tuli puoleksi vuorokaudeksi mikrobiologi. Tai oikeastaan mikrobiologien ohjaama käsipari. Ensimmäinen MBio-reikä edellytti huolellisia esivalmisteluja ja liikkeiden synkronointia. Esikäsittelykontin seinille oli tulostettu jokaisen tutkijan näytteenottokaaviot, niin sanottu keittokirja, josta saattoi tarkistaa määrät, ottosyvyydet ja säilytysvaatimukset.  Tarvikkeet oli huolellisesti järjestetty ja merkitty. Tunnelma ennen ensimmäisen kairasydämen kannelle tuloa oli lievästi sanottunta intensiivinen. Molempien vuorojen mikrobiologit parveilivat valmiusasemissa, tiukka katse silmissään ja täysin keskittyneinä lähestyvään koitokseen.

Heti kun ensimmäinen pötkö oli sahattu keskeltä kahteen osaan, oli sedimenttipotilaan pää jo tökitty täyteen ruiskuja. Enimmillään kahdeksan kappaletta. Esimerkiksi helposti haihtuvat metaaninäyte ja kairausliejun aiheuttaman kontaminaation määritysnäyte piti saada heti talteen. Pian pötköjä sahailtiin pienempiin osiin, otettiin lisää näytteitä ja kiikutettiin edellisiä jatkokäsittelyyn ja säilytykseen mikrobiologiakonttiin. Ensimmäiseen aaltoon ei (viisaasti kyllä) huolittu amatöörejä, mutta kun riittävä työrutiini oli saavutettu, pääsivät muut tutkijat auttamaan pakkauksessa ja näytteiden merkitsemisessä. Mikrobiologiakontin tasainen +4 asteen lämpötila piti hyvin hereillä ja takasi seuraavana yönä makoisat unet.

Image

Mikrobiologi työssä. Kuva: IODP/Outi Hyttinen

Image

Keittokirjan sivuja esikäsittelykontin. Kuva: IODP/Outi Hyttinen

 

 

Kategoria(t): Matkalla. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s